diudiudiu

semi sees fiilis =)

tää oli siis aivan pakko jakaa! xD

Asiaa!

Tässä bloggailen ku ei tääl töissä näytä muutakaan tekemistä olevan. Ja sitä paitsi mulla on vähä huono, varmaan siks ku oon joutunu vetää särkylääkkeitä muutaman päivän ku iski sitte iskias..! Jee. Vaikka oikeesti siinä ookkaan mitään hauskaa.

Mä en muista millon viimeks kirjottelin joten nyt oli iha selkeesti korkee aika kirjottaa. On tapahtunu jotain mitä miä luulin ettei ennää tapahu. Mulla ei ollu haluja, aikomusta tai uskomustakaan tms. ruveta tällaiseen mutta elämä on helpottunu tän parisuhteen myötä.. Mä oon onnellisempi ku aikoihin vaikka samalla ajoittain tulee se pelko et menettääkin toisen....tyhmä pelko, mä tiedän, mä koitan unohtaa vanhat kokemukset ja keskittyy vaan tähän hetkeen ja olen kyllä ottanukkii kaiken irti minkä vain saan, siis henkisesti, sen verran ja niin minkä parisuhteessa pystyy. Vaatii paljon että uskaltaa heittäytyy mutta on se senkin vaatinut, että on kuullu toiselta "en minä halua ketään muuta, mä haluan vaan sinut", sillon kun meinaa vaipua epätoivoon, syystä tai toisesta. Toi nyt oli yksi yksittäinen juttu mutta heitin sen vaa nyt tohon ku ne sanat oli sellasta mitkä oli parhaat siihen hetkeen jolloin ne kuulin. Taas tää teksti on kai sekavaa, mutta olkoot. Mun blogi, mun sekavuus =D
Tää mies on se jota mä joskus etsinkin, ja sit se vaan jostai löysi mut, siis tiedän mistä mutta en todellakaan kerro että mistä. Joo, netistä, en kerro paikkaa. Mua sai "taivutella", laittaa viestii, unohtaa ja taas laittaa viestii. Avauduin paskasta tilanteesta joka mulla oli juuri ollu muun miehen kanssa. Moni haluais olla mun paikalla ja moni haluais olla mun miehen paikalla. Tavallaan mun pitää kai kiittää eksiäni, entisiä säätöjäni ja kaikkia niitä ihmisiä jotka on käyny mun elämässä lähteäkseen, koska en olis tässä nyt. Tässä tilanteessa. Tää parisuhteesta bloggailu on varmaan ihan hölmöö mutta tuskin tätä ees lukee kukaan muu kun minä. Puran ja kokoan ajatuksia ja sitä rataa.


Ja nyt työt kutsuukin taas..!